Psykopodiaa-podcast

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa.

Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lepo ei enää tunnu virkistävän, aika ei riitä palautumiseen. Työllä ei tunnu olevan merkitystä. Uupunut voi tuntea olevansa huonompi kuin muut työntekijät.

Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille ja terveydelle. Työuupumuksesta voi kuitenkin toipua. Se vaatii usein riittävän palautumisen mahdollistamisen ja uuvuttavien työolosuhteiden muutoksen. Susanna kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä työuupumus on?

- Millaisia oireita työuupumukseen liittyy?

- Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle?

- Millaisissa töissä voi uupua?

- Kuka voi uupua?

- Miten työuupumuksesta voi toipua?

- Miten esimies voi tukea?

- Millaista tukea ja apua on tarjolla?

- Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä?

Työuupumuksesta toipuminen, kirjoittaja Susanna Paarlahti:

Työuupumus on kokonaisvaltainen energiavajeen tila, jossa ylikuormitus tuntuu

- fyysisenä, uupumisasteisena väsymyksenä, josta ei normaalilla levolla enää virkisty tavalliseen tapaan

- emotionaalisena uupumuksena, jossa tunnemaailman värit ovat kääntyneet kaikki harmaiksi, eikä mikään juuri enää innosta, sekä

- kognitiivisena uupumuksena, jossa ajatukset – etenkin itseen liittyvät ajatukset – ovat synkkäsävyisiä, ”en pysty” tai ”mikään ei riitä”

Työuupumuksesta pystyy toipumaan, kunhan

(1) onnistutaan järjestämään olosuhde, jossa kuormittavista asioista irrottautuminen on mahdollista

(2) ei-kuormittavassa asetelmassa saa levättyä niin, että normaali lepo jälleen virkistää ja jaksaa esim. ulkoilla ja harrastaa sekä palata ihmissuhteisiin

(3) työhönpaluu suunnitellaan sellaiseen asetelmaan, jossa ei ole riskiä uudelleen ylikuormittumiselle; on esim. sovittu määräaikaisesta kokeilusta liittyen työaikaan, vastuualueisiin tai yhteistyökumppaneihin niin, että kuormitus on minimoitu ja mahdollisuudet onnistumisen kokemuksille on maksimoitu

Yleensä toipumisen vaiheissa olennaista on

(1) Malttaa päästää irti ja antautua levolle, vaikkei se tunnu aluksi levolliselta tai siltä, miltä lepo normaalisti tuntuisi. Nyt tilanne ei olekaan ihan tavanomainen. Fysiologiset reaktiot ovat silti tarkoituksenmukaisia – aivan kuin flunssassakin on tarkoituksenmukaista, että nenä vuotaa. Jos se olisi elämäsi ensimmäinen kerta, kun koet flunssan, saattaisit säikähtää holtitonta vuotoa aivojesi suunnasta ja tukehtumisvaaralta tuntuvaa tukkoisuutta. Samalla tavalla nyt saatat turhaan säikähtää dramatiikkaa, joka oireisiisi liittyy, vaikka ne eivät olekaan vaarallisia.

(2) Fyysisen levon käynnistyttyä saattaa käynnistyä uusi vaihe, jolloin tunnepuolella voi tuntua hurjalta – vähän kuin olisi sielu puutunut ja sitten paineen helpotettua alkaisi tunto palata pistellen ja poltellen. Ja aivan kuin jalkojenkin puutumisen kohdalla, ensimmäiset aistimukset eivät ole miellyttäviä, silti kannattaa ottaa pieniä askeleita piittaamatta tuntemuksista. Voit voimien puitteissa tehdä arvojesi mukaisia asioita, vaikka olo tuntuukin oudolta. Jos voit hyväksyä hetkellisen kärsimyksen ja silti sitoutua tekoihin, joilla realisoit arvojasi, huomaat muutamien viikkojen päästä pistelyn helpottavan.

(3) Kun akut alkavat latautua, tulet kokemaan päiviä, jolloin olosi muistuttaa jo ihan normaalia ja sitten päiviä, jolloin tuntuu kuin olisi pudonnut lähtöruutuun. Vaihtelevien olotilojen vaihe on usein se vaikein osa toipumista; silloin saattaa energisenä päivänä tehdä harkitsemattomia valintoja tai huonona päivänä vähän epätoivon vuoksi jotain, joka lopulta hidastaa toipumista. Tässä vaiheessa parasta olisi, jos voisit suostua aallokossa surffaamiseen ja antaisit virran viedä. Luota siihen, että toipumisen voima vie sinut rantaan. Älä väsytä vasta saatuja voimiasi turhaan taisteluun luonnonvoimia vastaan. Olosi tulevat tasaantumaan. Jatka arvojen mukaisia tekoja: syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, vältä piristeitä ja rauhoittavia, liiku vähän ulkona.

(4) Kun toimintakykysi on palautunut eli suoriudut kotona arkiaskareista ja jaksat jo esim. ulkoilla normaalisti, on aika suunnitella paluuta töihin. Aloita työt mieluiten niistä rutiineista, jotka sujuvat ilman erityistä pinnistelyä sekä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saat myönteistä energiaa. Osa-aikainen sairausloma on mahdollista, jos yhtäjaksoista sairauslomaa on takana vähintään 9 päivää ja työhönpaluu suunnitellaan yhdessä sinun, työnantajan ja työterveyden kesken. Sopikaa, mitä vastuita tehtäviisi kuuluu ja mitä ei. Arvioikaa, voiko osa-aikaisen työn hoitaa arkipäivisin esim. keskellä työpäivää, vai edellyttääkö se kokonaisia työpäiviä, jolloin niitä mahtuu viikkoon vain vähemmän.

(5) Kun olet palautunut täyteen työkuntoon, etkä enää väsy täysimittaisen työviikon tekemisestä, huolehdithan siitä, että jokin asetelmassa on pysyvästi muuttunut palautumistasi tukevaksi – oli se sitten työn puitteisiin tai sisältöön tai omaan toimintatapaasi liittyvää.

Saat kaikkiin toipumisen vaiheisiin keskusteluapua työterveydestä.

Jakson linkit:

- Susanna Paarlahti on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi (PsL), EMDR-terapeutti ja työnohjaaja (FinOD) sekä työterveyspsykologian palvelupäällikkö Pihlajalinnassa. Hänellä on TRE-ohjaajan pätevyys sekä monivuotiset opinnot luonneanalyyttisestä kehopsykoterapiasta ja konsultatiivisesta työotteesta. Hänet tavoittaa sähköpostilla [email protected].

- Susanna Paarlahti puhuu Työterveyspäivillä 9.10.2019 https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa.

Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin

Mitä itsetunnolla tarkoitetaan?

Miten itsetunto kehittyy?

Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto?

Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy?

Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta?

Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa?

Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa?

Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla?

Jakson linkit:

Katri Laineen esittely psykoterapeuttina Terveystalossa.

Katri Laine Linkedinissä

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.

Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.

Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.
Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi?

Miten esteitä on mahdollista ylittää?

Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa?

Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen?

Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu?

Miten motivaatio vaikuttaa?

Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi?

Jakson linkit:

Satu Pihlajan kotisivut

Satu Pihlaja: Aikaansaaminen taika

Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirja

Satu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.

Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Tämä on jälkimmäinen kahdesta jaksosta, jossa keskustelen kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, opetusneuvos Niina Junttilan kanssa yksinäisyydestä. Hän on tutkinut aihetta yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja.

Vastaamme tässä jaksossa Niinan kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin yksinäisyydestä. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä jaksoa lähettämällä kysymyksiä Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!

Pohdimme Niinan kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä:

Onko yksinäisyydessä hyviä puolia?

Minkälaisia toimivia hoitokeinoja ja toimenpiteitä yksinäisyyden lievittämiseen on?

Minkälaisia yhteyksiä itsetunnon ja yksinäisyyden välillä on?

Muuttaako yksinäisyys aivoja peruuttamattomasti?

Voiko verkko- tai pelimaailman sosiaaliset verkostot auttaa yksinäisyydessä?

Miten yksinäisiä voi saattaa yhteen?

Jakson linkit:

Niina Junttilan https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila.
Niina Junttila Twitterissa: @niina_junttila

Niinan kirjoja yksinäisyydestä:

Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015.

Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019.

Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019)

Helsinki Mission yksinäisyys-hanke Näkemys: https://www.helsinkimissio.fi/nakemys

Video Still Face -kokeesta: https://www.youtube.com/watch?v=6czxW4R9w2g

Jaksossa mainittuja tutkimusmittareita:

PNDL-mittari (yksinäisyys, nuoret):
Hoza, B., Bukowski, W. M., & Beery, S. (2000). Assessing peer network and dyadic loneliness. Journal of Clinical Child Psychology, 29(1), 119-128.

UCLA-mittari (yksinäisyys, aikuiset):
Russell, D., Peplau, L. A., & Cutrona, C. E. (1980). The revised UCLA Loneliness Scale: concurrent and discriminant validity evidence. Journal of personality and social psychology, 39(3), 472.

Rosenberg itsetunto-mittari:

Robins, R. W., Hendin, H. M., & Trzesniewski, K. H. (2001). Measuring global self-esteem: Construct validation of a single-item measure and the Rosenberg Self-Esteem Scale. Personality and social psychology bulletin, 27(2), 151-161.

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Joka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on ikävä, negatiivinen tunne siitä, että olemassa olevat ihmissuhteet eivät ole toiveiden mukaisia. Yksinäisyys on siis eri asia kuin halu olla yksin. Totaalinen yksinäisyys on pahaa oloa, jota moni sitä kokeva kuvaa jopa kammottavana tilana. Kokemuksena, että on näkymätön ja merkityksetön.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme yksinäisyydestä kasvatuspsykologian apulaisprofessorin (vv), yksinäisyystutkija ja opetusneuvos Niina Junttilan kanssa. Hän on tutkinut yksinäisyyttä yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja tietokirjoja.

Keskustelemme Niinan kanssa siitä, mitä yksinäisyys on, miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Niina kertoo myös siitä miten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja miten meistä jokainen voi olla vaikuttamassa siihen.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä yksinäisyys on?

- Onko kaikki yksinäisyys samanlaista?

- Miten yksinäisyys näyttäytyy eri ikävaiheissa?

- Voiko kokea olevansa yksin vaikka ympärillä on muita ihmisiä?

- Miltä yksinäisyys tuntuu?

- Kuinka yleistä yksinäisyys on?

- Millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on hyvinvointiin?

- Miten yksinäisyys vaikuttaa ajatteluun?

- Onko yksinäisyydestä mahdollisuus päästä irti?

- Millaisia keinoja on ennaltaehkäistä yksinäisyyttä?

- Miten podcastin kuuntelijat voisivat olla avuksi yksinäisille?

Jakson linkit:

Niina Junttilan https://www.utu.fi/fi/ihmiset/niina-junttila.
Niina Junttila Twitterissa: @niina_junttila

Niinan kirjoja yksinäisyydestä:

- Niina Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, 2015.

- Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, 2019.

Lähde mukaan - yhdessä yksinäisyyttä vastaan -hankkeen sivut: lahdemukaan.fi (hanke starttaa 10.9.2019)

Jaksossa sivuttuja tutkimuksia:

- Junttila, N., & Vauras, M. (2009). Loneliness among school‐aged children and their parents. Scandinavian Journal of Psychology, 50(3), 211-219. https://doi.org/10.1111/j.1467-9450.2009.00715.x

- Junttila, N. Topalli, P.Z., Kainulainen, S. and Saari, J. (2016). The Portrayal of Lonely Finnish People. In: Rokach, A. (Ed.). The correlates of loneliness. Bentham Science Publishers. 2016.

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Tunteet kulkevat mukanasi koko ajan sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne vaikuttavat käyttäytymiseesi, ajatteluusi ja kykyysi tehdä päätöksiä. Tunnetietoisuutta voi harjoitella. Sen lähtökohtana on oppia tunnistamaan omia tunteita ja niiden vaikutusta omaan käyttämiseen. Tunteet myös leviävät ja jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaista tunneilmastoa luomme omalle työpaikallemme. Voit esimerkiksi miettiä sitä, miten tervehdit ihmisiä, kun tulet töihin? Millaisia tunteita silloin jaat muille?

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme tunteista työelämässä psykologi ja valmentaja Jarkko Rantasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja.

Keskustelemme Jarkon kanssa siitä, mitä tunteet ovat, mikä tunteiden tehtävä on, miten omia tunteita voi johtaa ja mitä hyötyä tunteiden johtamisesta on. Jarkko kertoo myös työpaikan tunneilmastosta, eri tunteiden vaikutuksesta käyttäytymiseemme ja siitä, miten tunteita kannattaa näyttää työpaikalla. Hän antaa myös käytännön vinkkejä yksilön ja organisaation tunnejohtamiseen ja hyvän vuorovaikutuskulttuurin luomiseen.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

Mitä tunteet ovat?

Miten ihminen käyttäytyy tunteiden vallassa?

Voiko ihminen vaikuttaa omaan käyttäymiseen?

Onko sellaisia työpaikkoja, joissa ei ole tunteita?

Mitä meidän tulee ymmärtää tunteista työelämässä?

Mitä mahdollisuuksia tunteiden johtamisella on?

Mitä tunneilmasto tarkoittaa?

Miten tunteet voidaan valjastaa hyötykäyttöön työelämässä?

Jakson linkit:

Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.
Jarkon yrityksen Emergyn kotivisut.

Jarkon kirjoja tunteista:

Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019.

Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013.

Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011.

Tutkimushankkeita ja muuta lisätietoa tunteista työelämässä:

Tunto - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa, Jyväskylän yliopisto.

CoPassion, Helsingin yliopisto.

EQ-i 2.0 tunneälyn arviontimalli

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa.

Sami Koivisto kuvaa keskustelussamme rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja.

Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.

Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn.

Uhkailun kohteeksi joutuneet voivat pelätä oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta. Tämä on normaali reaktio. Pelko on terve ja luonnollinen tunne, kun joutuu uhatuksi tai kokee olevansa vaarassa. Pelon tunnetta ei tarvitse hävetä tai piilottaa.

Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Mitä vihapuhe on?

Millaista vihapuhetta Sami Koivisto on kohdannut työssään?

Millaista on olla vihapuheen kohteena?

Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn?

Miten löytää motivaatio työhön, jossa joutuu kohtaamaan vihapuhetta?

Onko vihapuhe muuttanut toimittajan työtä?

Miten toimittajia koulutetaan kohtaamaan vihapuhetta?

Millaista apua on tarjolla, jos joutuu vihapuheen kohteeksi?

Mikä on auttanut Sami Koivistoa, kun hän on joutunut vihapuheen kohteeksi?

Jakson linkit:

Sami Koivisto Twitterissä: @samipkoivisto

Sami Koiviston artikkeli vihapuheen sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista

Sami Koivisto kertoo sovittelusta Pointti-kaupunkifestivaaleilla perjantaina 2.8.2019 klo 15-16

Loppuyhteenvedossa mainittu tutkimus:

Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737

Psykopodiaa-linkit:

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Narsismi on persoonallisuuden piirre, jota on meillä kaikilla. Sairaalloisessa määrin narsismi ilmenee korostuneena itsekeskeisyytenä ja riippuvuutena myönteiseen minä-kuvaan, siihen että muut kokevat heidät hyvässä valossa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, millaista on olla parisuhteessa narsistin kanssa.

Psykopodiaan asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen-Nyholm. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (2018).

Lähdemme Helinän kanssa liikkeelle parisuhteen ihastumisen ja rakastumisen vaiheista ja jatkamme siihen, miten narsismi ilmenee parisuhteen edetessä. Helinä kertoo myös vinkkejä siihen, miten selvitä erosta narsistista.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Miten narsismi ilmenee parisuhteessa?

- Miksi narsistisiin ihmisiin rakastutaan?

- Mikä on hyvä tapa erota narsistisesta henkilöstä?

- Miten narsistinen henkilö reagoi jätetyksi tulemiseen?

- Miten selvitä eron jälkeen? Mistä voi hakea apua?

Jakson linkit:

Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018).

Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta.

Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta.

Helinä oli Psykopodiaa-podcastin ensimmäisen jakson vieras. Jakson aihe on narsismi työelämässä. Löydät sen täältä: Psykopodiaa 1 - Narsismi työelämässä.

Kuuntelee ja tilaa Psykopodiaa suosikkipalvelussasi:

Spotify

Apple Podcasts

Google Podcasts (sovellus)

Stitcher

Kieku

Tilaa Psykopodiaa Android puhelimellasi

Psykopodiaa RSS syöte

Näiden lisäksi Psykopodiaa löytyy mm. aCast, Blubrry, Castbox, Podbean, PlayerFM, TuneIn, Spreaker palveluista ja hakemistoista.

Voit myös tilata Psykopodiaa-podcastin uudet jaksot sähköpostiisi.

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Koetko oman työsi merkitykselliseksi?

Vastaus tähän kysymykseen on aikaisempaa tärkeämpi entistä useammalle meistä - ja sitä kautta myös organisaatioille. Muuttuvassa yhteiskunnassa työn merkityksellisyys tuo monelle myös merkitystä elämään. Vietämme töissä suuren osan ajastamme. On siis tärkeää, että voimme kokea itsemme arvostetuksi työssä, ja kokea, että työllämme on merkitystä myös itseämme laajemmassa, suuremmassa kuvassa. Organisaatiot, jotka voivat tarjota tätä työntekijöilleen, ovat houkuttelevampia työnantajina.

Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen työn merkityksellisyydestä Terveystalon organisaatiopsykologin ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Sahimaan kanssa.

Pohdimme Jaakon kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin.

Mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä?

Onko tässä eroa on yksilötasolla vs organisaatiotasolla?

Mitä organisaatio hyötyy siitä, että ihmiset kokevat työn merkitykselliseksi?

Onko työn merkitys yhteydessä työhyvinvointiin?

Mitä esimies tai johto voi tehdä lisätäkseen työn merkityksellisyyttä?

Mitä voi tehdä jos ei koe työtään merkityksellisenä?

Millä keinoilla henkilö voi itse vaikuttaa työnsä merkityksellisyyteen?

Jakson linkit:

Jaakko Sahimaan sivut: https://www.jaakkosahimaa.fi/

Meaningful Work of Finland ryn sivut: https://meaningfulwork.fi/

Jaakko Sahimaa sosiaalisessa mediassa:
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jaakkosahimaa/

Twitter: https://www.twitter.com/jaakkosahimaa

Instagram: https://www.instagram.com/jaakkosahimaa

Facebook: https://www.facebook.com/organisaatiopsykologijaakkosahimaa

Psykopodiaa-linkit:
Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Palautuminen on prosessi, jonka aikana ihmisen henkinen ja fyysinen tila palaa kuormitusta edeltävälle tasolle. Työkuormituksesta palaudutaan työpäivänä pidettävien taukojen aikana, vapaa-ajalla arjessa ja loma-aikoina.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen lomalla palautumisesta Mari Laarin kanssa. Hän on työterveyspsykologi (PsM), työnohjaaja ja organisaatiokonsultti. Mari työskentelee Heltissä työterveyspsykologina, coachina ja hyvinvointivalmentajana.

Työstä palautuminen lomalla vaatii usein työstä irrottautumista, sopivasti fyysistä aktiivisuutta ja itselle mielekkäiden asioiden tekemistä. Mitä kuormittuneempi olet, sitä pidempi on usein palautumiseen vaadittava aika. Kuormituksen taso on hyvä huomioida lomajaksoja suunnitellessa.

Vinkkejä lomalla palautumiseen:

1. Kuuntele itseäsi ja tee sinulle mielekkäitä asioita

2. Jätä lomaan sopivasti väljyyttä ja opettele sanomaan Ei.

3. Lomalla on hyvä olla sopivassa suhteessa passiivisia ja aktiivisia palauttavia elementtejä. Koko lomaa ei kannata loikoilla riippumatossa tai sohvalla.

4. Opettele olemaan läsnä tässä hetkessä. Mieli vaeltaa helposti huolehtimaan tulevasta tai murehtimaan menneestä.

5. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan.

6. Ota lomalta arkeen mukaan mielekkäitä ja palauttavia asioita. Toteuta niitä arkena ja viikonloppuisin.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Miten palautua lomalla?

Onko fyysisellä ja psyykkisellä palautumisella eroa?

Miten liikunta vaikuttaa palautumiseen?

Miten alkoholin käyttö vaikuttaa palautumiseen?

Mitä etuja on lyhyessä tai pitkässä lomassa?

Kannattaako sähköposti ja työpuhelin sulkea lomaksi? Mitä jos ei voi?

Miten työntekijät joilla ei ole vielä kertynyt lomaa? Miten he voivat palautua kesällä?

Voiko lomasta tulla stressiä?

Mikä on varmin tapa pilata palautuminen lomalla?

Miten valmistautua lomalta työhön paluuseen?

Voiko lomalta ottaa jotakin mukaan arkeen palautumista tukevia asioita?

Jakson linkit:

Mari Laari LinkedIn:ssa
Mari työskentelee Helttissa.

Psykopodiaa-linkit:

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi