Volare on syväteknologiayritys, joka muuttaa elintarviketuotannon ja maatalouden sivuvirtoja korkealaatuiseksi rehuproteiiniksi, erikoisöljyksi ja lannoiteraaka-aineiksi mustasotilaskärpäsen toukkien avulla. Kiertotaloudelle ominainen pääomaintensiivinen teollinen tuotanto ja jokainen tehdas vaativat kerta toisensa jälkeen entistä isompaa pääomaa.  Kasvavia pääomia ei kuitenkaan kerätä ilman vielä vakuuttavampaa kaupallista näyttöä.

Tässä jaksossa Volaren kaupallinen johtaja ja toukokuun 26 miljoonan euron kierroksen jälkeen toimitusjohtajaksi noussut Jarna Hyvönen avaa, miten asiakaslähtöisyys, pääomatehokkuus ja toteutuksen nopeus loivat yhtiölle eräänlaisen flywheelin, jolla eksponentiaalisesti kasvavat pääomat kerättiin. Jatkuva keskustelu asiakkaiden kanssa, syvä asiakasymmärrys ja tuotteiden räätälöinti todellisten tarpeiden mukaan loivat pohjan ensimmäisille aiesopimuksille. Pääomatehokas tekeminen ja nopea toteutus puolestaan mahdollistivat sen, että jokaisella kierroksella voitiin näyttää seuraava konkreettinen askel: toimiva demolaitos, viranomaisluvat, kuluttajatuotteet markkinoilla ja lopulta sitovat off-take-sopimukset.

Käymme läpi, millaista kaupallista todistusaineistoa eri kierroksilla tarvittiin ja miten ”oikea sijoittaja oikeaan vaiheeseen” löytyi siemenkierrokselta 26 miljoonan euron yhdistelmärahoitukseen. Jaksosta saat konkreettisen mallin siihen, miten pre-revenue deeptech-yhtiö voi tehdä myynnistä ja intensiivisestä asiakastyöstä rahoituskierrostensa selkärangan kasvavaan rahoitukseen: jokainen testi, asiakaskokemus ja sopimus vähentää rahoittajan riskiä, kiihdyttää flywheeliä ja tuo seuraavan koon tehtaan askeleen lähemmäs todellisuutta.

Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa vieraana on Miki Kuusi ja jaksossa syvennytään Woltin rahoituskierroksiin ja DoorDash-fuusioon kolmen teeman kautta: 

• Paine ja ahdistus, miten pitää pää kasassa äärettömän paineen alla?
• Luottamus, miten se säilytetään kun intressit eroavat rahoituskierroksilla?
• Peli ja peliteoria, miten noustaan mestaruusliigaan rahoitus- ja exit-neuvotteluissa?

Jaksossa Miki avaa, miksi toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pitää oma päänsä kasassa, miksi ongelmia ei koskaan kannata kantaa yksin ja miksi tämä laji on “skitsofeenisen masokistinen”. Puhumme founderina olemisen hinnasta, mielenrauhasta, älyttömän uskon merkityksestä silloin, kun kukaan muu ei enää näe jatkamisessa järkeä, sekä siitä, miten inhimillinen kustannus pakottaa founderit kantamaan vastuun siitä, että homman on vain pakko toimia. 

Mittaamme luottamusta tilanteissa, joissa rahoituskierrokset ja exit-neuvottelut repivät sijoittajien ja founderien intressejä eri suuntiin: kahdenlaiset sijoittajat, lyhytnäköiset ja kauaskantoiset rahoitusehdot, kolhut, jotka on pakko saada ulos systeemistä, jotta voi jatkaa eteenpäin. Ja lopulta mennään peliin ja peliteoriaan käytännössä: kahdenlaiset kierrokset, kilpailun luominen rahoituskierroksilla sijoittajien välille, miksi rundi kannattaa aloittaa pienellä pyynnöllä ja miten rahoituskierrosten mestaruusliigaan oikeasti noustaan.

Fadumo Ali perusti terveydenhuollon ammattilaisia välittävän Hoiwan ollessaan vielä itse hoitajana toisen työnantajan palveluksessa. Koronan sulkiessa yhteiskuntaa jäi vastaperustetulle yritykselle vain pino laskuja. Laskuista selviytyäkseen Fadumo teki töitä oman yrityksensä kautta vapaa-aikanaan. Laskuista ylimääräiset rahat Fadumo säästi pääomaksi myöhempää kasvua varten.

Asiakkaiden ratkaistua rahoituksen, vähitellen Hoiwan kasvun esteeksi muodostui Fadumon päivätyö, joten työ muualla sai jäädä. Hoitajapula siivitti Hoiwan nopeaan kasvuun ja läpinäkyvä ja tehokas toimintatapa teki liiketoiminnasta nopeasti kannattavaa.

Nopea kasvu herätti sekä ostajien että rahoittajien kiinnostuksen ja yhteydenottoja alkoi kasaantua Fadumon pöydälle. Fadumo valitsi rahoittajat, sillä raha ei ollut Fadumon motivaatio Hoiwan perustamiseen. Rahoituksen saaminen kesti puoli vuotta ja sijoittajiksi valikoitui Nordia Management ja Trado Capital. Sijoittajia houkutteli Hoiwan tiimi, teknologia ja tapa tehdä asioita.

Nyt Hoiwa siirtyy seuraavaan vaiheeseen julkistettuaan Aurora Solutionsin, joka tarjoaa softaratkaisun kokonaisvaltaisen henkilöstöhallintoon. Skaalautuva softa on houkutellut jo uusien sijoittajien yhteydenottoja Fadumolle. Kuuntele jaksosta, miten Fadumo aikoo seuraavat rahoituskierrokset järjestää. Samalla kuulet Fadumon tärkeimmät vinkit muille foundereille sijoittajien rahan keräämiseksi.

ONEiO:n kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Juha Berghäll on kokenut yrittäjyyden koko kirjon; visioista kriiseihin ja sieltä uuteen nousuun. Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa Juha kertoo, miten rohkeus tehdä asiat paremmin vei integraatioautomaatiota uudistavan ONEiO:n lopulta 8 miljoonan euron rahoituskierrokseen, johon osallistuivat Bocapja Fairpoint Capital.

Matka ei kuitenkaan ollut suoraviivainen. Ensimmäinen kierros tehtiin Saksan markkinoille laajentumisen tueksi, ja Inventure toi yritykseen sekä sijoittajavalidaatiota että uutta ryhtiä tekemiseen. Koronakriisi oli lähellä kaataa yhtiön, mutta Inventuren Sami Lampisen kätilöimä Tesin Venture Bridge korona-rahoitus pitivät valot päällä.

Vuonna 2022 ruotsalainen Fairpoint teki ensimmäisen sijoituksensa Suomeen juuri ONEiO:n kautta. Yksityiskohta, joka jäi erityisesti Juhan mieleen, kun sijoittajat konvertoivat kruunut euroiksi.

Syyskuussa 2025 ONEiO julkisti 8m€ kierroksen. Kierroksen teki erilaisen aiemmista, kun lead-sijoittaja olikin private equity -taho kasvurahoittajien sijaan. Pääomasijoittaja Bocapin mukaantulo toi mukanaan private equity -maailman ehdot ja uuden vaihteen kasvuun.

Juhalla on myös selkeitä oppeja muille perustajille: ajoitus on kaikki kaikessa, liian aikainen kierros syö omistusta, ja ennen kaikkea, sijoittajien kanssa on tärkeää, että arvot ja visio kohtaavat. Tämä jakso on inspiroiva tarina sinnikkäästä yrittäjyydestä ja fiksusta rahoitusstrategiasta.

Kun ensimmäisen päivän myynti ylittää kymmenkertaisesti tavoitteet ja toimitaan pääomia vaativalla alalla, on rahoitusta hankittava jostain ja nopeasti. Startup-yrittäjä turvautuu tietenkin sijoittajien rahaan, sillä alkuvaiheen yritysten rahoitusvaihtoehdot ovat rajalliset.

Tässä jaksossa Filip Holm, Reload Vendingin perustaja ja toimitusjohtaja kertoo kolmesta toteuttamastaan rahoituskierroksesta. Ensimmäinen kierros tuli ajankohtaiseksi jo Reloadin alkuvaiheessa, sillä ensimmäisen myyntiautomaatin ostaminen vaati pääomia, joita silloin 18-vuotiaalla Filipillä ei omasta takaa ollut. Suhteiden kautta ensimmäiseksi enkelisijoittajaksi löytyi verkkokaupan konkari Robin Bade (Rahoituskierros-podcast - 26. Robin Bade, eBrands: Ehtojen eksotiikka). Bisneksen kasvaessa rahoituskeskusteluihin mukaan tulivat enkeleiden lisäksi myös family officet ja VC:t. Filip on aina etsinyt sijoittajia, jotka tuovat yritykseen mukaan enemmän kuin vain rahaa.

Jaksossa kuulet, miten vasta lukiolainen Filip käynnisti startupinsa, miten kasvu rahoitettiin ja mikä merkitys neuvonantajilla on ollut Realodin kasvattamisessa. Lopussa tietysti myös Filipin vinkit muille yrittäjille sekä yrittäjäksi ryhtymisestä ja rahoituskierroksista.

Startupia voi myös rahoittaa velalla, erityisesti jos toimii kiinteistöalalla ja omistaa kiinteistöjä. Velkaraha toimii toimii toisin kuin sijoittajien antama raha ja myös tavat sen hankkimiseen eroavat oman pääoman ehtoisen rahan hakemisesta.

Uusimassa jaksossa Cityvaraston kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Ville Stenroos kertoo Cityvaraston perustamisesta ja sen kasvattamisesta Suomen suurimmaksi valtakunnalliseksi pienvarastoyritykseksi, jolla on 70 toimipistettä. Keskustelemme ensin velkarahoituksesta ja mitä olisi ollut hyvä ymmärtää siitä yrityksen alkumetreillä. Pelkällä velalla Cityvarastoa ei kuitenkaan rakennettu, joten käymme läpi myös yhtiön neljä rahoituskierrosta sijoittajille. Filosofoimme Villen kanssa myös oikeasta velan ja oman pääoman suhteesta ja miten eri kriisit ovat vaikuttaneet velan saantiin.

Jaksossa Ville kertoo parhaat oppinsa niin velkarahan kuin oman pääoman keräämiseksi ja käyttämiseksi. Jaksossa selviää, että kun korot nousevat ja vesi laskee, niin kenellä on tsimmarit jalassa. Lopussa lisäksi Villen ajatuksia yrittäjyyden ja yrittäjien tärkeydestä Suomelle ja kasvulle.

Tänään julkistettiin Agate Sensorsin 5,6m€ rahoituskierros. Summa on cocktail sijoittajien ja Business Finlandin rahaa. Kierrokseen sijoittajina osallistuivat Voima Ventures Ja italialainen LIFTT.

Agate Sensorsin takana on pitkä fotoniikan ja nanomateriaalien akateeminen tutkimus, joka yliopistolla huipentui Business Finlandin Research to Business hankkeeseen. Lopputuloksena on ultraminiatyrisoitu hyperspektrisensori, puolijohde, joka mahdollistaa hyperspektritiedon tuomisen pienimpiinkin laitteisiin.

Puolijohteet eivät ole arkipäivää sijoittajillekaan, joten rahoituksen nostaminen uudelle yritykselle ei ollut helppoa. Aikaa paloi kaksi vuotta ja palaverit sijoittajien kanssa loppuivat lyhyeen monen asiaa ymmärtämättömän sijoittajan kanssa. Kaikille vain ei ole tuttua, mitä kaikkea vaiheita ja riskejä puolijohteen kehittämiseen liittyy. Kanssaperustaja ja silloinen toimitusjohtaja Mikael Westerludin päivät olivat tunteiden vuoristorataa, kun epätoivo ja toivo vuorottelivat rahoituskierroksen edetessä. Tunteiden vuoristoradasta selvittiin pitämällä tähtäin riittävän kaukana tulevaisuudessa.

Jaksossa Mikael myös vertaa aikaisemman startupinsa Origin by Oceanin rahoituksen hankintaa Agate Sensorsin kierrokseen ja pohtii, miten toisen myöhemmän vaiheen vaatimat tehdasinvestoinnit vertautuvat toisen kohtuuttomiin tuotekehityskustannuksiin sijoittajien mielessä. Lopussa vielä öärimmäisen haastavilla rahoituskierroksilla marinoituneen Mikaelin tärkeimmät opit rahoituskierroksista.

Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa Teemun vieraana on Vaarniin pääsuunnittelija ja kanssaperustaja Miklu Silvanto. Jakso on harvinainen tilaisuus kuulla yrityksen rakentamisesta ja rahoituskierroksista muotoilijan ja taiteilijan näkökulmasta!

Miklu kertoo ainutlaatuisesta matkastaan Applen tuotesuunnittelijasta yrittäjäksi, jonka intohimona on suunnitella "makeita yrityksiä". Hän jakaa kokemuksiaan perustamansa Vaarniin rahoituskierroksista, jotka erovat useiden muiden startupien kierroksista, sillä Vaarnii toimii huonekalualalla. Kuulet, miten ensimmäinen enkelikierros kerättiin näyttämällä konkreettista huonekalumallistoa Artekin myymälässä. Valmiit tuotteet ja yksi Helsingin parhaimmista huonekaluliikkeistä lanseeraupaikkana antoivat uskomattoman uskottavuuden ja kansainvälistä huomiota heti alussa.

Opit, miksi vaihtovelkakirjalainat (VVK) ovat olleet keskeinen, joustava instrumentti Vaarniille, mahdollistaen muotoilun huippuvaikuttajien mukaan saamisen pienemmillä sijoituksilla ja silti suurien sijoittajien mukaan saannin. Miklu paljastaa myös, miten he onnistuivat nostamaan rahoitusta ruotsalaiselta pääomasijoittajalta omilla ehdoillaan, korostaen, että ehdot ovat aina valuaatiota ja nostettua rahamäärää tärkeämmät.

Tule kuulemaan, miten taiteilijana voi innostaa sijoittajia maalaamalla kuvan paremmasta tulevaisuudesta tehokkaammin ja miten luovuus ja kurinalainen toteutus yhdistyvät menestyksekkäässä rahoituksen keräämisessä!

Miltä tuntuu, kun rahoituskierros vie kaiken ajan, energian ja ajatukset? Tässä jaksossa Invenin toimitusjohtaja Niilo Pirttijärvi kertoo suoraan, miten täysillä vedetty 11,2m€ rahoituskierros eteni. Etenemistä auttoi vahva tahto ja tekemisen meininki, joka sai sijoittajat uskomaan, että Inven kasvaa, rahoitatte te tätä tai ette. Kun lead-sijoittaja löytyi, muutkin lähtivät mukaan. Sitä ennen stressiä nosti vanha totuus, että kielteiset päätökset tulevat nopeasti, mutta sijoituspäätökset vievät aikaa.

Niilo avaa, miksi relationship voi olla sijoittajalle tärkeämpi kuin ARR ja miksi tärkein asia sijoittajassa on lopulta se, että hän antaa lisää rahaa. Kuulemme myös, miten rahoituskierros muutti johtajuutta, hetkesi huonoon suuntaan. Ja mitä tehdä, kun metriikat ovat huipussaan, mutta silti rahoituksen saaminen tuntuu mahdottomalta.

Jos haluat ymmärtää rahoituskierrosten todellisen dynamiikan ja inhimilliset puolet, tämä jakso kannattaa kuunnella.

Tässä jaksossa Solar Foodsin kanssaperustaja ja hallituksen jäsen Pasi Vainikka kertoo, miten startup, joka kehittää ruokaa ilmasta, päätyi Helsingin pörssiin. Ja miksi se ei ollut välttämättä alun perin suunniteltu reitti.

Keskustelussa syvennytään erityisesti siihen, miten viime vuosien muutos rahoitusmarkkinoilla teki alkuvaiheen riskisijoittajille käytännössä mahdottomaksi sijoittaa fyysisiin tuotantolaitteisiin. Miten rakennetaan teollinen yhtiö tilanteessa, jossa sijoittajat suosivat softaa ja nopeita tuottoja?

Jakso tarjoaa rehellisen ja konkreettisen näkymän DeepTech-rahoitukseen, listautumisen taustalla vaikuttaneisiin voimiin ja siihen, mitä kaikkea listalle pääseminen Solar Foodsilta vaati.

Lopussa Pasin vinkit foundereille rahoituksen varmistamiseksi.